Petrokemian laitoksissa käytettävät letkukelat vaativat yksityiskohtaisemman valintaprosessin kuin tavalliset teollisuusletkukelat. Normaalissa korjaamossa ostajat voivat verrata pääasiassa letkun pituutta, painetta, rummun kapasiteettia, kiinnitystyyppiä ja kelausmekanismia. Petrokemian ympäristössä samat parametrit ovat edelleen välttämättömiä, mutta ne on arvioitava yhdessä vaarallisen-alueen luokituksen, syttymisriskin, staattisen sähkön, materiaalien yhteensopivuuden ja ympäristöolosuhteiden kanssa.
Petrokemian sovellukset voivat sisältää bensiiniä, dieseliä, liuottimia, voiteluaineita, hiilivetyjä, kemiallisia nesteitä ja muita syttyviä tai palavia aineita. Varastoinnin, siirron, täytön, puhdistuksen ja huollon aikana laitteiden ympärille voi kerääntyä kaasuja tai höyryjä. Näissä olosuhteissa sopimaton sähkökomponentti, liiallinen pinnan lämpötila, staattinen purkaus tai mekaaninen vika voi tulla sytytyslähteeksi.
Siksi oikea valintaperiaate ei ole vain kysyä, onko letkukela "räjähdyssuojattu"{0}}. Kela on arvioitava todellisen vaarallisen alueen, prosessiväliaineen, paineen, lämpötilan, letkun rakenteen, käyttöjakson ja asennustavan mukaan.
Tämä opas selittää kriittiset parametrit, jotka tulee tarkistaa ennen letkukelan valitsemista petrokemian huoltoon.
1. Vaarallisten-alueiden luokitus
Ensimmäinen parametri on asennusalueen luokitus.
Petrokemian tehtaat eivät ole yhtä vaarallisia. Eri paikoissa voi olla erilainen altistuminen syttyville kaasuille tai höyryille.
Kaasu-, höyry- ja sumuvaarojen osalta vaaralliset alueet luokitellaan yleensä vyöhykkeisiin 0, 1 ja 2 IEC/ATEX-vyöhykelähestymistavan mukaisesti.
Yksinkertaistettuna:
| Alue | Tyypillinen kunto |
|---|---|
| Alue 0 | Räjähdyskelpoista ilmaseosta on jatkuvasti, pitkiä aikoja tai usein |
| Vyöhyke 1 | Räjähdyskelpoista ilmaseosta esiintyy ajoittain normaalin käytön aikana |
| Alue 2 | Räjähdyskelpoinen ilmaseos ei ole todennäköinen normaalikäytössä, ja jos sitä esiintyy, se on normaalisti olemassa vain lyhyen ajan |
Letkukelan kokoonpanon on oltava yhteensopiva sen sijainnin luokituksen kanssa, johon se todella asennetaan. Tämä on koko valintaprosessin lähtökohta.
2. Räjähdyssuojaus-sertifikaatti
Vaara-alueen tunnistamisen jälkeen seuraava parametri on sovellettava sertifiointi.
Kohdemarkkinoista ja projektin vaatimuksista riippuen sertifiointi voi sisältää järjestelmiä, kuten:
- ■ATEX
- ■IECEx
- ■UL tai muut kansalliset sertifiointijärjestelmät
- ■Paikalliset vaara-{0}}aluehyväksynnät
Ostajan tulee pyytää varsinaisia sertifiointitietoja sen sijaan, että hän luottaisi sellaisiin lausuntoihin, kuten:
Sertifiointiasiakirjoissa tulee yksilöidä sovellettavat laitteiden suojausominaisuudet ja käyttöehdot.
Tämä tulee erityisen tärkeäksi, kun kela sisältää sähkölaitteita. Jousikäyttöisellä mekaanisella-kelalla ja moottoroidulla kelalla ei ole samoja sertifiointivaatimuksia, koska niiden sytytys{2}}lähdeprofiilit ovat erilaiset.
3. Kaasuryhmän tai aineen luokitus
Myös vaarallinen ilmapiiri on tunnistettava. Petrokemian laitokset voivat sisältää erilaisia kaasuja ja höyryjä, joilla on erilaiset syttymisominaisuudet.
Asiaankuuluvia tietoja voivat olla:
- ✔Kaasu- tai höyrytyyppi
- ✔Kaasuryhmä
- ✔Sytytyksen ominaisuudet
- ✔Itsesyttymislämpötila
- ✔Leimahduspiste
- ✔Prosessin keskittyminen
- ✔Odotetut julkaisuolosuhteet
Valittujen laitteiden tulee olla sopivia todelliseen vaaralliseen ympäristöön. Tästä syystä hankespesifikaatiossa tulisi yksilöidä kyseessä oleva aine sen sijaan, että sovellus kuvattaisiin vain "öljyteollisuudeksi" tai "petrokemialliseksi".
4. Lämpötilaluokka
Pintalämpötilan maksimilämpötila on kriittinen parametri vaarallisten{0}}alueiden laitteille. Mahdollisen sytytyslähteen ei tarvitse olla sähkökipinä. Riittävän kuuma pinta voi myös sytyttää palavan ilmakehän.
Mahdollisia lämpöä{0}}tuottavia komponentteja letkukelassa ovat:
Tämän vuoksi kelan enimmäispintalämpötila on arvioitava suunnitelluissa käyttöolosuhteissa. Lämpötilaluokituksen tulee vastata ympäröivän ilmakehän syttymisominaisuuksia.
5. Ympäristön lämpötila-alue
Petrokemian laitokset voivat altistua merkittäville lämpötilavaihteluille.
Kela voi toimia:
- Ulkona
- Suorassa auringonpaisteessa
- Kuumien prosessilaitteiden lähellä
- Kylmässä ilmastossa
- Suljetuilla prosessialueilla
- Alueilla, joissa lämpötila vaihtelee nopeasti
Tarvittava ympäristön lämpötila-alue on määriteltävä hankinnan yhteydessä.
Lämpötila vaikuttaa:
Tavalliseen sisäpajaan sopivaa kelaa ei pitäisi automaattisesti olettaa soveltuvan ulkojalostamoasennukseen.
6. Nestetyyppi
Työväliaine on yksi letku{0}}kelan tärkeimmistä parametreista.
Mahdollisia petrokemian aineita ovat:
- ►diesel-
- ►Bensiini
- ►Voiteluöljy
- ►Hydrauliöljy
- ►Liuottimet
- ►Kemialliset nesteet
- ►Puhdistusnesteet
- ►Prosessi hiilivedyt
Letkun ja kelan sisäosien on oltava yhteensopivia tietyn väliaineen kanssa.
Nesteen yhteensopivuus vaikuttaa:
Sisäputken materiaali|Tiivistemateriaali|Kääntyvä rakenne|Liittimet|Kytkimet|Letkun vahvistus
Vesihuoltoon soveltuvaa letkua ei voida automaattisesti käyttää hiilivetyjen siirtoon.
7. Kemiallinen yhteensopivuus
Kemiallinen yhteensopivuus tulee arvioida todellisissa käyttöolosuhteissa.
- Kemiallinen koostumus
- Keskittyminen
- Lämpötila
- Altistuksen kesto
- Paine
- Virtausolosuhteet
- Letkun turvotus
- Kovetus / Pehmennys
- Halkeilu / Delaminaatio
- Tiivisteen huononeminen
- Kiinnityskorroosio
Siksi koko nestereitti tulee tarkistaa sen sijaan, että arvioitaisiin vain letkun kantta.
8. Letkun käyttöpaine
Työpaine on määritettävä ennen kelan valintaa.
Eritelmässä on erotettava toisistaan:Normaali työpaine, Suurin sallittu työpaine, Painepiikkejä, jaTestipaine.
Kela itsessään ei määritä letkukokoonpanon paineluokitusta.
Syöttöjohto → kääntyvä → kelaliitäntä → letku → liitin → liitäntä → suutin
Jokaisen paineen{0}}sisällyttävän osan on sovelluttava aiottuun palveluun.
9. Painepaine
Joissakin siirtojärjestelmissä esiintyy paineenvaihteluja.
Paine voi nousta nopeasti, kun:
- Venttiili sulkeutuu
- Pumppu käynnistyy tai pysähtyy
- Siirtolinja vaihtuu
- Suutin on kiinni
- Virtaus on yhtäkkiä rajoitettu
Pelkästään vakaaseen{0}}paineeseen perustuva letkukelan määritys voi siksi olla puutteellinen. Korkeapainesovelluksissa ohimenevät paineolosuhteet tulee ottaa huomioon letkun ja kelan valinnassa.
10. Letkun sisähalkaisija
Letkun ID tulee valita vaaditun virtausnopeuden ja nesteen ominaisuuksien mukaan.
Alimitoitettu letku voi aiheuttaa:
Liiallinen painehäviö|Suurempi virtausnopeus|Lisääntynyt pumppausvastus|Vähentynyt siirtoteho
Vaadittu tunnus on siksi laskettava todellisten prosessivaatimusten perusteella. Kelaan tulee myös fyysisesti mahtua valittu letku.
11. Letkun ulkohalkaisija
Letkun ulkohalkaisija määrittää, voidaanko letku säilyttää oikein rummussa. Tietylle letkun pituudelle mitoitettu kela ei välttämättä sovi halkaisijaltaan suuremman -letkun pituudelle.
Rummun kapasiteetti riippuu:
- Letkun ulkohalkaisija ja pituus
- Rummun sydämen halkaisija ja laipan halkaisija
- Käämitysjärjestely
Tämä on erityisen tärkeää vahvistetuissa kemikaali- ja hydrauliletkuissa.
12. Letkun pituus
Letkun pituuden tulee perustua todelliseen käyttöalueeseen.
- Laitteita ei tavoiteta.
- Käyttäjät voivat vetää liikaa.
- Yhteydet voivat kokea lisästressiä.
- Letkun paino kasvaa.
- Takaisinkelausmomentti kasvaa.
- Rummun kapasiteetti kasvaa.
- Enemmän letkua jää alttiiksi työympäristölle.
Oikean pituuden tulisi tarjota tarvittava ulottuvuus ilman tarpeetonta letkun säilytyskapasiteettia.
13. Pienin taivutussäde
Letkun on pysyttävä määritellyn minimitaivutussäteen sisällä. Tämä on erityisen tärkeää, kun letkua kierretään toistuvasti rummulle. Liian pieni rumpu voi aiheuttaa liiallista taivutusjännitystä letkuun.
Mahdollisia seurauksia ovat:
Vahvistuksen väsyminen|Kannen halkeilu|Kinking|Lyhentynyt käyttöikä|Yhteyden stressi
Rummun halkaisija tulee siksi valita letkun todellisten taivutusvaatimusten mukaan.
14. Letkun rakenne
Petrokemian letkurakenne voi sisältää useita kerroksia:Sisäputki → vahvike → ulkokansi. Jokaisella kerroksella on erilainen tehtävä.
- Sisäkumi:Tarjoaa kemiallisen yhteensopivuuden.
- Vahvistaminen:Tarjoaa paineenkestävyyden.
- Ulkokuori:Suojaa hankausta, säätä, öljyä, kemikaaleja ja mekaanisia vaurioita vastaan.
Vaarallisten alueiden-sovelluksissa saattaa myös olla tarpeen määrittää sähköiset ominaisuudet.
15. Staattinen sähkö
Staattinen sähkö on tärkeä näkökohta käsiteltäessä tiettyjä syttyviä nesteitä. Nesteen liike voi synnyttää sähköstaattista varausta riippuen nesteen johtavuudesta, virtausnopeudesta, letkun rakenteesta, letkun pituudesta, nesteen ominaisuuksista ja järjestelmän kokoonpanosta.
Jos varaus kerääntyy ja purkautuu myöhemmin kipinänä, siitä voi tulla sytytyslähde.
Siksi letkukelajärjestelmä voi vaatia asianmukaiset:
Johtava letku|Staattinen-poistoletku|Liimaus|Maadoitus|Sähkön jatkuvuus
16. Letkun sähkövastus
Sovelluksissa, joissa käytetään syttyviä nesteitä tai höyryjä, letkun sähköiset ominaisuudet voivat olla osa hankintaeritelmää.
Asiaankuuluvia parametreja voivat olla:
- Sähkövastus
- Johtavuus
- Staattinen hajoaminen
- Jatkuvuus liitosten kautta
Arvo tulee arvioida koko letkukokoonpanolle eikä vain kumi- tai polymeerimateriaalille.
17. Maadoitus ja liimaus
Maadoitus tarjoaa ohjatun polun sähkövarauksen hajauttamiseen.
Suunnittelusta riippuen sähkön jatkuvuus on ehkä otettava huomioon:
Kelan runko → rumpu → kääntyvä → letku → liitin → vastaanottolaitteet
Maadoituspisteet tulee säilyttää:
Mekaanisesti turvallinen|Sähköisesti jatkuva|Suojattu korroosiolta|Pääsy tarkastukseen
Maali, korroosio tai mekaaniset vauriot voivat vaarantaa sähkön jatkuvuuden.
18. Sähkökomponentit
Moottoroidut letkukelat vaativat ylimääräisen sähköisen arvioinnin.
Mahdollisia sähkökomponentteja ovat:
Jokainen vaara-alueelle asennettu komponentti voi vaikuttaa räjähdyssuojaussuunnitteluun. Siksi yksittäisten komponenttien sertifiointia ja koko laitekokoonpanon sertifiointia on harkittava yhdessä.
19. Moottorin teho ja vääntömomentti
Moottorikäyttöisten{0}}kelojen moottorin tehoa ei pidä valita pelkästään letkun pituuden mukaan.
Tarvittava vääntömomentti riippuu:
- Letkun paino ja jäykkyys
- Rummun säde ja asennussuunta
- Käämitysvastus, käyttönopeus ja letkunohjaimen kitka
Raskas letku voi vaatia huomattavasti enemmän vääntömomenttia kuin samanpituinen kevyt letku. Moottori ja vaihteisto tulee siksi valita todellisen mekaanisen kuormituksen perusteella.
20. Kelausnopeus
Kelausnopeus vaikuttaa sekä tuottavuuteen että käyttöturvallisuuteen.
Työasemien nollaus kestää kauemmin; Letku pysyy esillä pidempään.
Letku voi ruiskuttaa; Pysäytysisku; Henkilöstö iski; Liittimet vaurioituneet.
Sopiva nopeus tulee sovittaa letkun painoon, pituuteen ja käyttöympäristöön.
21. Jousimomentti
Jousivetoisilla{0}}keloilla jousen vääntömomentti on kriittinen mekaaninen parametri.
Jousen tulee tuottaa tarpeeksi vääntömomenttia voittaakseen:Letkun paino, Rummun vastus, Laakereiden kitka, Ohjauskitka, jaLetkun jäykkyys.
Samaan aikaan liiallinen jousivoima voi aiheuttaa aggressiivista vetäytymistä. Tämän vuoksi kela tulisi konfiguroida todellisen letkun spesifikaation mukaan yleisen jousiasetuksen sijaan.
22. Mekaaniset sytytyslähteet
Sähkökomponenttien poistaminen ei automaattisesti poista syttymisriskiä.
Mekaanisia sytytyslähteitä voivat olla:
Kitka|Vaikutus|Liiallinen laakerin lämpötila|Mekaaninen vika|Väärä voitelu|Liikkuvien metalliosien välinen kosketus
Siksi kela tulee suunnitella ja huoltaa siten, että se estää epänormaalin mekaanisen kuumenemisen ja hallitsemattoman kosketuksen.
23. Laakerin kunto
Laakerit tukevat pyörivää rumpua ja vaikuttavat käyttövastukseen.
Vioittunut laakeri voi aiheuttaa:
Lisääntynyt kitka|Melu|Tärinä|Lämpö|Rummun kohdistusvirhe
Vaarallisessa ympäristössä epänormaali lämmöntuotanto on erityisen tärkeää. Laakereiden tarkastuksen tulisi siksi olla osa huoltosuunnitelmaa.
24. Kääntölaitteen tekniset tiedot
Kääntölaite on pyörivä nesteliitäntä kiinteän syöttöjohdon ja kelan välillä.
Se on valittava seuraavasti:
Työpaine|Nesteiden yhteensopivuus|Lämpötila|Liitäntäkoko|Pyörimisvaatimukset|Tiivistemateriaali
Kääntölaite tulee myös suojata liialliselta ulkoiselta mekaaniselta kuormitukselta. Syöttöputken tulee olla kunnolla tuettu sen sijaan, että se siirtäisi painonsa kääntölaitteeseen.
25. Tiivistemateriaali
Tiivistevaurio voi aiheuttaa vuotoa, vaikka itse letku pysyisi ehjänä.
Tiivistemateriaali tulee valita seuraavasti:
- Neste ja lämpötila
- Paine ja kemiallinen altistuminen
- Palvelun kesto
Kääntö- ja liitostiivisteet tulee arvioida yhdessä letkumateriaalin kanssa.
26. Korroosionkestävyys
Petrokemian laitokset voivat altistaa laitteet: hiilivedyille, suolasuihkeelle, kosteudelle, puhdistuskemikaaleille, ulkoilmalle ja kondensaatiolle.
Korroosiosuojaus voi sisältää:
Materiaalivalinnan tulisi heijastaa todellista ympäristöä sen sijaan, että oletetaan, että kaikissa petrokemian laitoksissa on samat korroosioolosuhteet.
27. Letkun kannen vastus
Letkun ulkokansi voi altistua letkun ulkopuolisille aineille. Esimerkiksi hydrauliöljyä kuljettavassa letkussa voi myös roiskua polttoainetta, puhdistuskemikaaleja, UV-altistusta, mutaa, suolavettä tai hankaavia pintoja.
Ulkokansi tulee siksi valita ympäröivän ympäristön ja sisäisen väliaineen mukaan.
28. Asennuslujuus
Asennusrakenteen tulee kestää enemmän kuin kelan staattinen paino. Dynaamiset voimat syntyvät, kun käyttäjä vetää letkua.
Asennusjärjestelmässä tulee ottaa huomioon:
Kelan paino|Letkun paino|Vetovoima|Kelausvoima|Tärinä|Vaikutus|Sivulataus
Raskaiden{0}}kelojen rakenteellista vahvistamista voidaan tarvita.
29. Letkun vetosuunta
Asennusasennon tulee vastata letkun normaalia liikesuuntaa.
Liiallinen sivuveto voi lisätä kuormitusta:Letkun opas, Rumpu, Akseli, Laakerit, Asennusteline, jaKääntyvä. Se voi myös aiheuttaa epätasaista käämitystä ja letkun hankausta.
Kela tulee sijoittaa niin, että yleisin letkun kulkureitti on mahdollisimman suora.
30. Letkun opas
Letkunohjain ohjaa, miten letku tulee rumpuun ja poistuu siitä. Oikein suunniteltu ohjain voi vähentää hankausta, taivutusjännitystä, sivukuormitusta ja epätasaista käämitystä.
Ohjausmateriaalin ja geometrian tulee olla letkun mukaisia. Ohjaus ei saa aiheuttaa tarpeetonta kitkaa tai teräviä kosketuskohtia.
31. Letkun tulppa
Tulppa määrittää letkun lopullisen käytettävissä olevan asennon. Sen tulee olla tukevasti kiinnitetty ja asetettu oikein.
Vaurioitunut tulppa voi mahdollistaa letkun vetäytymisen liian pitkälle kelaan. Liian löysä tulppa voi myös aiheuttaa iskuja tai tärinää toistuvan käytön aikana.
32. Kytkin ja suuttimen valinta
Poistoliittimen tai suuttimen tulee vastata käyttötarkoitusta.
Tärkeitä parametreja ovat:
Työpaine|Nesteiden yhteensopivuus|Liitäntäkoko|Lukitusmekanismi|Tiivistysmenetelmä|Materiaali|Vaadittu virtausnopeus
Syttyvien nesteiden tapauksessa vahingossa tapahtuvaa irrotusta tai vuotoa tulee käsitellä prosessin{0}}turvallisuusongelmana.
33. Ympäristönsuojelu
Kela saattaa tarvita suojaa pölyltä, sateelta, kondensaatiolta, öljykontaminaatiolta, kemikaaliroiskeilta ja UV-säteilyltä.
Sähköisen kotelon suojausta tulee harkita erillään räjähdyssuojauksesta.
Kotelo, jolla on korkea tunkeutumissuojaus{0}}ei automaattisesti tee sähkökomponentista sopivaa räjähdysvaaralliseen ympäristöön.
34. Asennuspaikka
Kela tulee asentaa paikkaan, jossa se voi suorittaa tehtävänsä aiheuttamatta lisäriskejä.
Vältä paikkoja, joissa letku voi koskettaa:
Kuumat putket|Pyörivät laitteet|Ajoneuvojen pyörät|Terävät reunat|Siirtokoneet|Vilkkaat{0}}liikennereitit
Letkun koko kulkureitti tulee harkita ennen asennusta.
35. Ulkona toimivat petrokemian laitokset
Ulkoasennukset vaativat lisähuomiota: auringon säteily, sade, kosteus, tuuli, pöly, lämpötilan vaihtelu ja suolaaltistus.
Materiaalivalinnan ja pintakäsittelyn tulee heijastaa ympäristöaltistusta. Rannikkoalueiden petrokemian laitoksissa korroosiosuojaus saattaa vaatia enemmän huomiota kuin suljetussa sisäprosessialueella.
36. Kelausmekanismin valinta
Kelausmekanismin tulee vastata letkua ja työkiertoa.
Kevään-vetoinen
Edut:
- Sähkömoottoria ei tarvita
- Yksinkertainen mekaaninen rakenne
- Automaattinen letkun palautus
- Kätevä manuaalinen käyttö
Sopii, kun letkun paino ja pituus pysyvät jousen kapasiteetin sisällä.
Moottori{0}}vetoinen
Edut:
- Ohjattu käämitys
- Suurempi kapasiteetti raskaille letkuille
- Integrointi automatisoituihin järjestelmiin
- Vähentynyt manuaalinen vetovoima
Esittelee sähköisiä ja vaarallisia{0}}alueita koskevia lisävaatimuksia.
37. Käyttömäärä
Odotettu käyttöjaksojen lukumäärä tulee sisällyttää valintaan. Useita kertoja päivässä käytetyllä kelalla on erilainen mekaaninen kuormitusvaatimus kuin tuotantoasemalla jatkuvasti käytetyllä kelalla.
Korkean syklin{0}}sovellukset voivat nopeuttaa kulumista:
Kevät|Laakerit|Opas|Lukitusmekanismi|Kääntyvä|Letku
Siksi kela tulee valita todellisen käyttötaajuuden mukaan.
38. Tärinä
Petrokemian laitokset voivat sisältää pumppuja, kompressoreja, moottoreita ja muita pyöriviä laitteita.
Jatkuva tärinä voi vaikuttaa:Kiinnikkeet, Laakerit, Letkuliitännät, Sähköliitännät, jaAsennuskannattimet.
Kela on kiinnitettävä tukevasti, ja kiinnikkeet tulee tarkistaa säännöllisesti, jos tärinä on merkittävää.
39. Ylläpidon käytettävyys
Vaaralliselle alueelle asennetun kelan on pysyttävä käyttökelpoisena.
Huoltohenkilöstö saattaa tarvita pääsyn:
Letku|Kääntyvä|Liittimet|Maadoituspiste|Laakerit|Jousimekanismi|Moottori|Sähköliitännät
Kelaa ei saa asentaa asentoon, joka tekee rutiinitarkastuksesta tarpeettoman vaikeaa.
40. Räjähdyssuojattujen laitteiden -huolto
Huolto ei ole vain kelan toiminnassa pitäminen. Sen on myös säilytettävä laitteen räjähdyssuojaus-ominaisuudet.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää:
- Sertifioidut kotelot ja kaapeliläpiviennit
- Tiivisteet, maadoitus ja sähköliitännät
- Pinnan kunto ja mekaaninen eheys
Sertifioitujen osien luvaton muuttaminen tai vaihtaminen voi vaikuttaa laitteen yhteensopivuuteen.
41. Vältä hyväksymättömiä muutoksia
Yleisiä muutoksia, jotka voivat vaikuttaa soveltuvuuteen vaarallisille{0}}alueille, ovat:
Moottorin vaihto|Kytkimen lisääminen|Kotelon poraus|Kaapeliholkkien vaihto|Antureiden lisääminen|Maadoituksen muuttaminen|Sähköjohtojen vaihto
Kaikki muutokset tulee arvioida laitteen sertifioinnin ja sovellettavien teknisten vaatimusten perusteella.
42. Letkun kunnon tarkastus
Letku on tarkastettava:
Letku voi pysyä paineistettuna, vaikka ulkoinen vaurio ei olisi heti ilmeinen. Säännöllinen tarkastus on siksi välttämätöntä korkean riskin prosessialueilla-.
43. Vuodon havaitseminen
Mahdollisia vuotokohtia ovat: letku, kääntö, liittimet, liittimet, tiivisteet ja rumpuliitännät.
Pieni vuoto voi aiheuttaa suuremman vaaran, jos neste on haihtuvaa tai syttyvää.
Ympäröivä alue on siksi tarkastettava: kosteus, tippuminen, haju, jäämät, painehäviöt.
Kaikki epänormaalit vuodot on tutkittava viipymättä.
44. Dokumentaatiovaatimukset
Kriittisen petrokemian laitoksen teknisistä asiakirjoista tulee ilmoittaa:
Kelan malli|Letkun erittely|Työpaine|Letkun pituus|Neste|Lämpötila|Vaarallisen-alueen luokitus|Sertifiointi|Maadoitusjärjestely|Asennusvaatimukset|Huolto-ohjeet
Dokumentaatio on erityisen tärkeä, kun laitteita myöhemmin huolletaan tai vaihdetaan.
45. Käytännön hankintaeritelmä
Tekninen tarjouspyyntö tai laitespesifikaatio voidaan järjestää seuraavasti:
| Luokka | Avainparametri |
|---|---|
| Vaarallinen alue | Vyöhykeluokitus |
| Tunnelma | Kaasu/höyry tyyppi |
| Kaasuryhmä | Soveltuva ryhmä |
| Sertifiointi | ATEX / IECEx / paikallinen hyväksyntä |
| Lämpötilaluokka | Vaadittu luokitus |
| Ympäristön lämpötila | Minimi/maksimi |
| Neste | Tarkka prosessiväline |
| Paine | Toimiva / maksimi |
| Virtaus | Vaadittu virtausnopeus |
| Letkun tunnus | Vaadittu sisähalkaisija |
| Letkun ulkohalkaisija | Todellinen ulkohalkaisija |
| Letkun pituus | Vaadittu työskentelyalue |
| Taivutussäde | Pienin sallittu säde |
| Letkun materiaali | Putki / vahvistus / kansi |
| Johtavuus | Staattinen{0}}ohjausvaatimus |
| Kelan kapasiteetti | Vaadittu letkun säilytys |
| Takaisinkelausmenetelmä | Jousi / moottori |
| Kelausmomentti taaksepäin | Vaadittu mekaaninen kapasiteetti |
| Kelausnopeus | Vaadittu käyttönopeus |
| Kääntyvä | Paine / materiaali / tiiviste |
| Liittimet | Koko / materiaali / paine |
| Kehys | Materiaali / pinnoite |
| Asennus | Seinä / lattia / laitteet |
| Maadoitus | Kiinnitys ja jatkuvuus |
| Ympäristö | Sisällä / ulkona / syövyttävä |
| Dokumentaatio | Sertifiointi / käyttöohjeet |
Tämä muoto antaa valmistajalle riittävästi teknisiä tietoja kelan valitsemiseksi tai konfiguroimiseksi oikein.
46. Yleiset valintavirheet
Pelkästään tuotteen kuvaus ei kerro tuotteen soveltuvuudesta.
Parempi lähestymistapa:Tarkista todellinen sertifiointi ja vaarallisten{0}}alueiden luokitus.
Paineen yhteensopivuus ei takaa kemiallisten tai vaarallisten alueiden{0}}yhteensopivuutta.
Parempi lähestymistapa:Arvioi paine, neste, lämpötila, sähköiset ominaisuudet ja sertifiointi yhdessä.
Mekaanisesti vahva letku voi silti aiheuttaa sähköstaattisen riskin tietyissä sovelluksissa.
Parempi lähestymistapa:Määritä tarvittavat letkun sähköiset ominaisuudet ja maadoitusjärjestely.
Tavallinen moottori ei välttämättä sovellu luokitellulle vaaralliselle alueelle.
Parempi lähestymistapa:Tarkista moottori ja täydellinen sähkökokoonpano sovellettavien vaarallisten{0}}alueiden vaatimusten mukaisesti.
Raskas letku voi ylittää tavallisen jousikelan kelauskyvyn.
Parempi lähestymistapa:Laske kelausvaatimukset letkun pituuden, halkaisijan, painon ja rummun geometrian perusteella.
Vedelle sopiva letku voi pettää nopeasti, kun se altistuu hiilivedyille tai kemikaaleille.
Parempi lähestymistapa:Tarkista kemiallinen yhteensopivuus todelliselle väliaineelle.
Sisä- ja ulkokäyttöiset petrokemian asennukset voivat vaatia erilaista korroosion- ja ympäristönsuojelua.
Parempi lähestymistapa:Sisällytä ympäristön lämpötila, UV, kosteus, suola ja kemiallinen altistuminen eritelmiin.
47. Suositeltu valintajärjestys
Petrokemian letkukelan valintaprosessin tulee noudattaa määriteltyä järjestystä.
48. Kriittiset parametrit yhdellä silmäyksellä
Koko valikoima voidaan tiivistää seitsemään ryhmään:
49. Lopulliset tekniset huomiot
Petrokemian huoltoon tarkoitettu letkukela tulisi valita integroiduksi järjestelmäksi eikä erilliseksi mekaaniseksi tuotteeksi.
• Vaarallisten-alueiden luokitus määrittää perusräjähdyssuojausvaatimukset.
• Prosessiväliaine määrää letku-, tiiviste-, kääntö- ja liitosmateriaalit.
• Paine ja virtaus määräävät letkun koon ja paineluokituksen.
• Letkun pituus ja paino määräävät rummun kapasiteetin ja kelausmomentin.
• Sähkökokoonpano määrittää lisäsertifiointivaatimukset.
• Ympäristö määrää korroosio- ja lämpötilavaatimukset.
• Asennusasettelu määrittää letkun reitityksen, sivukuormituksen, asennuslujuuden ja saavutettavuuden.
Nämä parametrit ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Esimerkiksi letkun pituuden lisääminen lisää letkun painoa. Lisääntynyt letkun paino muuttaa kelausmomenttia. Suurempi letku voi vaatia suuremman rummun. Suurempi rumpu muuttaa jälleen vääntömomentin tarvetta. Jos kela on moottori{5}}vetoinen, tämä voi vaikuttaa moottorin ja vaihteiston valintaan. Jos kela asennetaan vaaralliselle alueelle, moottorin ja sähkökomponenttien on myös täytettävä sovellettavat räjähdyssuojausvaatimukset.
Siksi letkukelan valinnan tulisi perustua koko toiminta-alueeseen, ei yksittäiseen luettelon spesifikaatioon.
Johtopäätös
Letkukelan valitseminen räjähdysvaarallisissa{0}}petrokemian olosuhteissa vaatii huomattavasti enemmän teknisiä tietoja kuin tavallisen työpajakelan valitseminen.
Ensimmäinen vaatimus on tunnistaa vaarallisen{0}}alueen luokitus ja sovellettava sertifiointi. Tämän jälkeen kela on arvioitava todellisten kaasun tai höyryn ominaisuuksien, lämpötilaluokituksen, ympäristöolosuhteiden ja asennusvaatimusten perusteella.
Toinen tärkeä näkökohta on nestejärjestelmä. Letkumateriaalin, tiivistemateriaalin, kääntörakenteen, liitosten, työpaineen, virtausnopeuden, lämpötilan ja kemiallisen yhteensopivuuden on vastattava prosessiväliainetta.
Kolmas näkökohta on sytytyksen{0}}lähteen hallinta. Staattinen sähkö, maadoitus, liimaus, sähkökomponentit, mekaaninen kitka, laakerin lämpötila ja epänormaali kuumeneminen on katsottava osaksi koko kelajärjestelmää.
Lopuksi mekaaniset parametrit, kuten letkun pituus, halkaisija, taivutussäde, paino, rummun kapasiteetti, kelausmomentti, asennuslujuus ja käyttösuhde määräävät, voiko kela toimia luotettavasti todellisessa työympäristössä.
Vaarallinen alue → sertifiointi → prosessiväliaine → paine ja lämpötila → letkun erittely → staattinen ohjaus → kelausmekanismi → mekaaninen kapasiteetti → ympäristönsuojelu → huoltovaatimukset.
Petrokemian projekteissa tämä tekninen{0}}lähestymistapa on luotettavampi kuin tuotteen valitseminen pelkästään siksi, että sitä mainostetaan "räjähdyssuojattavana-letkukelana."
